Tapahtuma- ja urheilijaviestintä ovat olleet paitsi työtä minulle, myös mukava harrastus. Aiemmassa työssä yliopistolehtorina ja opettajana opetin PR -viestintää ja sen yhteydessä teetin opiskelijoilla käytännöllisiä case-tehtäviä milloin yritysten, milloin kaupunkien tai henkilöiden imagoon liittyvissä asioissa. Tämä on todella kiinnostava aihe ja olenkin viime aikoina lukenut tutkimuksia urheilijabrändeihin liittyen. Urheilijan brändi-imago koostuu kolmesta eri osa-alueesta:
- Urheilusuoritukset (urheilijan kompetenssi, kilpailutyyli, urheiluhenkisyys, suhteet kanssakilpailijoihin)
- Vetävä ulkonäkö (Fyysinen kunto ja tyyli, lajinomainen symboliikka, fyysinen lajille tyypillinen vetovoima)
- Kiinnostava elämäntarina (elämäntarina, roolimallius, ihmissuhteet kannattajiin, yhteistyökumppaneihin, mediaan jne.)
(Mukailtuna Arai et al. 2014)
Tarvitaanko vetävää ulkonäköä?
Riippuu lajista, kuinka paljon mitäkin osa-aluetta on syytä korostaa. Riippuu henkilöstä kuinka paljon tarvitaan panostusta mihinkin osa-alueeseen viestinnän näkökulmasta. Kaunis tai komea urheilija voi usein helpommin rakentaa viestintää vetävän ulkonäön varaan ja siten yhteistyökumppanien hankintakin voi olla helpompaa, jos yhteistyökumppanin viestintästrategiaan kuuluu samanlaiset arvot. Kuulantyöntäjän voi helppoa löytää yhteinen sävel vaikkapa pihviravintolan tai järeiden maatalouskoneiden markkinoinnin kanssa. Hiihtäjille on helppoa löytää linkkejä mm. metsästä, luonnosta, talvesta, voimasta ja sinnikkyydestä.
Ulkonäköteemaan on syytä perehtyä kokonaan omassa blogitekstissä, koska ulkonäkökeskeisyys herättää tunteita. Monen mielestä ulkonäöllä ratsastavat naisurheilijat tekevät karhunpalveluksen tasa-arvolle, kilpakumppaneilleen ja itselleen. Tasa-arvon nimissä fokus tulisi olla suorituksessa ja taidoissa.
Asia ei ole kuitenkaan ihan näin mustavalkoinen. Sosiaalinen media on mullistanut myös urheiluviestinnän ja somessa voi olla tähti periaatteessa ilman sen kummempia lahjoja. Palataan vielä tähän toisessa kirjoituksessa.
Kiinnostava elämäntarina
Loistava esimerkki kiinnostavan elämäntarinan viestijästä on polkujuoksukuningatar Emelie Forsberg. Hänellä on Instassa yli 180 000 seuraajaa ihailemassa hänen ja hänen yhteisönsä luonnonmukaista, ekologista ja luontoa rakastavaa elämäntapaa.
Emelie kytkee osaavasti mukaan kasvisravinnon, lenkkarit, vaatteet, sähköautot ja tietysti polkujuoksun. En ole nähnyt Emeliestä yhtään kuvaa podiumilla tai hehkuttamassa voittoja kisoista, siitä huolimatta että hän on lajin yksi kuningattarista. Jokainen juoksukuva hänestä vuoristomaisemissa henkii sitä, että hän on lajinsa parhaita ja todellinen kestävyysihme.
Emelie on hyvä esimerkki siitä miten arvot on saatu elämään.
Urheilusuorituksista löytyy massauutiset
Ykköskohta listalla on imagonrakennuksen näkökulmasta ylivoimaisesti käytetyin ja älyllisesti laiskin vaihtoehto rakentaa viestintää. Missä olet leireillyt? Mikä on kunto? Montako pistesijaa? Mikä on mattotestin tulos? Luistiko suksi? Toimiko pyörä? Mitkä oli kisaolosuhteet?
Nämä edellä mainitut ovat teemoja, joista noin 90% urheilu-uutisista kertoo. Tämä myös pakottaa urheilijat, lajikulttuurin lisäksi, keskittymään ensisijaisesti menestykseen. Ja keskittyminen menestykseen tekee viestinnästä ailahtelevaa, epäsäännöllistä ja vaikeaa. Podiumpaikkoja on tarjolla rajatusti ja menestystarinoita ei ole tarpeeksi tarjolla. Sitäkin enemmän on epäonnistumista, stressiä, turhaa häpeää ja kieltäytymisiä haastatteluista.
Persoonat, arvot ja elämäntarinat esiin!
Mielestäni olisi syytä kaivella esiin urheilun ydinajatuksia:
- ystävyyttä yli rajojen
- itsensä ylittämistä
- reilua peliä
- kilpakumppaneiden ja lajin kunnioittamista sekä palvelua.
”Urheilu on palvelua.” Mika Aaltonen
Jos ajattelee itseään pelkän menestyksen sijasta palvelemassa lajia, ja lajiyhteisöä, on helpompaa poistaa painetta omilta harteilta. Silloin voi vain yksinkertaisesti nauttia suorituksesta ja tehdä parhaansa. Vie lajia eteenpäin! Kilpailuun mukaan päässyt on kuitenkin sillä hetkellä niissä olosuhteissa paras tekijä, ja voi rauhassa keskittyä tekemään parhaansa.
Ihminen kiinnostaa ja tunne tarttuu
Viestinnän näkökulmasta kiinnostavampaa on kuitenkin urheilija ihmisenä. Ihmiset vastaanottavat mieluummin faktan sijasta tunnetta. Mitä leiri antoi henkisesti? Syntyikö joukkueelle omia inside-juttuja, omaa yhteishenkeä? Miltä harjoittelu tuntui ja oliko siinä eroa verrattuna aiempiin vuosiin? Miten olet kehittynyt lajitaidoissa, verkostoitumisessa, mielenhallinnassa, kisataktiikoissa, välineiden hallinnassa, kisapaikkojen tuntemuksessa? Miten tapahtuman ilmapiiri vaikuttaa suoritukseen? (Saattaa kiinnostaa lajin keltanokkia ja tapahtumajärjestäjiä)
Urheilija voisi miettiä jo uransa alussa omia arvojaan, sitä mikä häntä elämässä kiinnostaa, mihin haluaa mennä ja mitä muuta hän osaa. Näiden arvojen varaan voi rakentaa viestintää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja antaa urheilumenestyksen kulkea siellä sivujuonteena.
Urheilijoiden kommentteja kisan jälkeen:
”Älä nyt neljännelle sijalle joutunutta haastattele!”
”Älä kuvaa. Mua ei hirveesti nuo somejutut kiinnosta.”
”Meni päin persettä en kommentoi mitään.”
Näiden repliikkien sijasta: miten olisi?
”Oon ihan puhki, odota vartti ja puhutaan sitten!”
Aina kannattaa ottaa palstatilaa ja someaikaa, kun sitä on tarjolla. On paljon helpompaa mennä yritykseen tukea kyselemään listan kanssa, jossa näkyy saamasi seuraajat, kuvistasi tykänneet ihmiset, ja osoittaa näkyvyys, joka voit yrityksille tarjota.
Kerro tarinaa
Vielä parempaa olisi tarjota tarinoita yrityksille. Esimerkiksi jos urheilijaa kiinnostaa ravitsemusasiat ja hän on niitä opiskellut, urheilija voi hyvin kertoa kuvissa ja blogeissa ruoasta, lisäravinteista ja jakaa vaikkapa ruoanlaittokuvia. Maastohiihtäjä Aija Söyrinkiä tukee kalakauppias H. Kuha. Kala onkin Aijan lempiruokaa ja lisäksi ravitsemusasiat ovat sydäntä lähellä. Aijan on jatkossa todella luontevaa jakaa hyvään ja terveelliseen ruokaan liittyvää materiaalia, ja luoda itselleen ravitsemusasiantuntijan henkilöbrändiä. Jäämmekin seuraamaan Aijan tulevia blogeja aiheesta.
- Onko persoonasi lämmin ja pehmeä?
- Oletko enemmän kova ja totinen Iceman?
- Karu erämies tai -nainen?
- Teknologia- , ICT- ja someninja?
- Rento ja huumorintajuinen porukan ilopilleri?
- Minkälainen ihmistyyppi olet?
- Mitkä ovat arvosi?
- Mistä olet kotoisin?
- Mihin olet menossa?
- Minkälaisella äänensävyllä keskustelet?
Jalosta siitä itsellesi itsesi näköinen urheilijabrändi ja kerro rohkeasti omaa urheilijatarinaa. Jaa kokemuksia upeista paikoista, kisareissuista, valmisteluista, kotieläimistä, tiimistäsi, siitä miten urheilu-urasi tunnet ja koet.
Jokainen kohtaaminen ratkaisee
Muista, että kaikki suhteesi muihin ihmisiin rakentavat urheilijaimagoasi. Se miten toimit kisapaikoilla, kaupoissa, messuilla, baareissa, somekanavissa, lentokentillä sekä kilpailutilanteessa, vaikuttavat omaan imagoosi ja urheilijabrändiin.
Mieti siis miten kohtaat lehdistöä, kannattajia, lajin yhteistyökumppaneita ja tapahtumahenkilöstöä – sekä tietysti kilpakumppaneitasi. On aina helpompaa jos voit olla oma itsesi.
Tunnepitoisissa asioissa ja konflikteissa en suosittele kirjoittelemaan keskustelupalstoilla enkä puimaan asioita somessa. Ota puhelin käteen ja puhu asiat selviksi joko puhelimessa tai kasvotusten tai anna asioiden olla.
Kysy tukea viestintään!
Aina löytyy viestinnän ammattilaisia, jotka voivat auttaa sinua näkemään omat vahvuutesi ja luomaan itsesi näköistä tarinaa sekä rakentamaan toimivaa ja vaivatonta viestintää.
Kannattaa muistaa että toimittajilla on aina viimeinen sana asioihin ja että toimittaja voi olla urasi merkittävä buustaaja.
t. Päivi
P.S. RullaTervahiihdossa eilen 12.8. ylivoimaisesti suurimmat aplodit ja hurraukset sai entinen kilpahiihtäjä ja nykyinen hiihtokoutsi, ja Hercules jalkapallovaikuttaja Teemu Kalliojärvi. Teemu hiihti maaliin 60km kuntosarjassa. Mukana kisassa oli myös ammattihiihtäjiä. Persoona ratkaisee!
Kuvat: Unsplash
Kuva Teemusta: Mikko Halonen Naturephoto