Arvot jättävät jäljen
Arvot ohjaavat toimintaa syvällisellä tavalla. Arvot ovat omia uskomuksiamme siitä mikä on totta ja tärkeää. Yleensä ne ovat niin syvällisellä tavalla osa meitä ja persoonaamme, että niitä on vaikeaa tunnistaa. Arvot kuitenkin näkyvät kaikessa siinä mitä me teemme. Ne ovat olleet osa meitä lapsuudestamme saakka ja ympäristöllä on ollut iso rooli siinä minkälaiseksi arvot ovat muokkautuneet. Ihmisillä on useita arvoja, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä eri asteikoilla. Tärkeysjärjestys voi joskus vaihdella tilanteiden mukana ja aiheuttaa sisäisiä konflikteja, joskus myös ulkoisia. Arvoja on vaikeaa laittaa paremmuusjärjestykseen ja ne ovat aina kulttuurisidonnaisia. Sikäli ne linkittyvät voimakkaasti menestykseen yhteiskunnassa ja työelämässä.
Yksilö ajautuu väistämättä konflikteihin, jos arvot ovat ristiriidassa ympäristön kanssa ja myös menestymisestä tulee vaikeaa. Konfliktit johtuvat siitä, että koemme vastapuolen hyökkäävän omia arvojamme vastaan tai koemme, että meille tärkeä ihminen ei arvosta sitä mitä me arvostamme. Eli koemme että meitä ihmisinä ei arvosteta. Konfliktitilanteessa leaderin on välttämätöntä tunnistaa ensin omat ja sen jälkeen muiden arvot, toiveet ja pelot.
”Values are like fingerprints. Nobody´s are the same, but you leave ´em over everything you do.” Elvis Presley
Linssit, joiden läpi maailmaa tarkastelemme
Uskomukset ovat yhteydessä arvoihin. Uskomukset ovat ikään kuin linssi, jonka läpi tarkastelemme ympäristöä ja ihmisiä. Uskomusten voima on merkittävä, koska ne vaikuttavat seuraavasti:
- Meidän uskomuksemme ovat totta ja perustuvat luotettavaan näyttöön.
- Näyttö, johon uskomuksemme perustamme, on todellista dataa.
- Totuus on ilmiselvä.
Kun meillä on jokin uskomus vaikkapa tietystä henkilöstä: ”Anni on lämmin ja luotettava.” Otamme vastaan Annin miellyttävyyttä vahvistavia signaaleja ja filtteröimme ulos signaalit, jossa Anni on epäempaattinen ja itsekäs. Mitä syvällisempi ihmissuhde ja vahvempi luottamus, sitä vaikeampaa on ottaa vastaan uskomuksiemme vastaista informaatiota. Niinpä erilaiset uskomukset ohjaavat voimakkaasti omaa toimintaamme ja vuorovaikutusta muiden kanssa.
Motivaatio osana menestystä
Ihmisen syvälliset tarpeet liittyvät seksuaalisuuteen, selviytymiseen, kunnianhimoon, itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin tarpeisiin, joiden takia me kiinnitymme erilaisiin asioihin elämässä. Motivaatio on elämässä eteenpäin vievä voima ja siitä on valtavasti tutkimusta, konsulttikirjallisuutta ja erilaisia määritelmiä.
Motivaatio luokitellaan yleensä sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisen motivaation ansiosta ihmiset tekevät asioita, koska se on nautittavaa tai kiinnostavaa. Tällainen tekeminen yleensä kannattaa, koska se johtaa luovuuteen ja oppimiseen. Sisäinen motivaatio on yhteydessä positiivisiin tunteisiin, rakentavaan käyttäytymiseen ja ajatuksiin. Siksi se on hyvinvoinnin tärkeä osa. Sisäinen motivaatio linkittyy kiinteästi valmiiksi saatuihin menestyksekkäisiin projekteihin ja asioiden valmistumiseen.
Menestys elämässä riippuu omasta suoriutumisesta ja käytöksestä, jotka ovat yhdistelmä taitoja, osaamista ja motivaatiota. Taitoja ja osaamista on mahdollista kehittää. Suurimmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus nousta jopa nerouden asteelle kovalla työllä. Eli taidot ovat sitä mitä ihminen tekee, mutta motivaatio määrittää sen mihin ihminen lopulta pystyy.
Ihmisten johtaminen henkisen kasvun polkuna
UHM (Universal Hierarchy of Motivation) määrittää leadershipin ihmisten henkisen kasvun ja vaikuttamisen polkuna, johon sisältyy seitsemän eri tasoa. Nämä tasot perustuvat pitkään tutkimuslinjaan ihmisten motivaatiosta. Ylimmällä tasolla on epäitsekäs kasvu ihmisenä, elämän tarkoitus ja henkinen kasvu. Seuraavalla tasolla on viisaus ja mielikuvituksen voima, jolla ihmiset saavat vastauksia kysymyksiin, suuntaa ja ajateltavaa. Seuraavalla tasolla on rohkeus ja päättäväisyys auttaa muita. Myötätunnon, hoitamisen ja anteliaisuuden polku on keskitasolla. Alimmilla tasoilla ovat itsekkäät voimat ja muodollinen valta, jollaiseksi johtaminen monessa kulttuurissa usein mielletään. Seuraavalla tasolla on itsekästä mielihyvää tuottava valta ja karismaattinen johtajuus. Kaikista alimmalla tasolla selviytymiseen perustuva johtajuus eli diktaattorimainen johtajuus.
”To become a leader you must first become a complete human being.” Confucius
Osa ihmisistä käy läpi elämänsä aikana johtajuuden eri tasoja. Nuorikin ihminen voi osoittaa henkisesti korkeatasoisia merkkejä itsestään. On kuitenkin hyvin tavallista, että korkeamman tason johtajan ominaisuudet kasvavat vasta myöhemmällä iällä. Esimerkkinä empatialla ja myötätunnolla johtavasta henkilöstä oli Äiti Teresa, viisaudella johtaneesta Sokrates ja korkeimman tason liideristä Mahatma Gandhi. Alimman tason liideri oli esimerkiksi Stalin.
Palaute ratkaisee
Uskomukset ja arvot kehittyvät ja vahvistuvat elämän aikana. Ne ohjaavat käytöstämme eri tavoin eri tilanteissa ja eri aikoina. Myös liiderillä voi eri johtajuuden tasot vaihdella tilanteiden mukaan. Joissain tilanteissa on myötätuntoisen johtajuuden paikka, toisessa tilanteessa tarvitaan vaikuttamista, suostuttelua tai rohkeaa eteenpäin vievää otetta.
Koulut ja työpaikat muokkaavat voimakkaasti ihmisten käytöstä palkitsemalla tietystä ja rankaisemalla tietynlaisesta käytöksestä. Meillä voi olla tuhansia erilaisia käsityksiä itsestämme, mutta välttämättä läheskään kaikki niistä eivät vastaa sitä mitä oikeasti olemme. Itsellemme tärkeiden ihmisten arviot meistä voivat määrittää meitä vielä pitkään ja sen takia ei ole ollenkaan yhdentekevää miten annamme palautetta toisille. Joskus palaute on niin voimakasta, että palautteen vastaanottaja ymmärtää sen totuudeksi. Voit myös olla suuri inspiraation lähde muille, siksi kaikkeen vuorovaikutukseen liittyy aina myös vastuu. Haluatko olla ihminen, jonka kohdattuaan toinen jatkaa polullaan entistä vahvempana? Vai oletko ihminen, josta muut ovat riippuvaisia, ja joiden huomiosta sinä olet riippuvainen? Tämä määrittää pitkälti oman johtajuutesi tason.
”Be strong, you never know who you are inspiring!”